Watched in 2012

Paljon patsastelua sisältävä Lincoln-biopic. Griffithin tavanomaisesta tyylistä poiketen tämä antaa hahmostaan ja historiallisista tapahtumistaan kohtalaisen realistisen kuvan, eikä mihinkään Birth of a Nation / America -tyyppiseen historiallisten tapahtumien suurimittaiseen häpeilemättömään sepittämiseen missään vaiheessa mennä. Näyttelijätyö on varsin jähmeää ja hyvin mykkäelokuvamaista, josta osoituksena myös se, että Walter Hustonilla Lincolnin roolissa on ainakin joissain kohtauksissa paksu huulipuna. Taistelukohtauksia tässä on vain yksi ja sekin loppuu kesken, joten näyttäisi siltä että ohjaaja joutui työskentelemään aikaisempaa pienemmällä budjetilla. Muutamia upeita kamera-ajoja hän tähänkin on kuitenkin saanut mukaan, varsinkin alun orjalaivakohtaus on huikea.

Kyllä tämä kaikesta jähmeydestään huolimatta mielestäni antaa merkkejä siitä, että Griffithillä olisi vielä ollut potentiaalia mukautua äänielokuva-aikakauteen ja ohjata monta hyvää teosta lisää, olihan hän uransa loppuessa ohjaajaksi vielä kohtalaisen nuori 56v. Tämän jälkeen hän ei kuitenkaan ohjannut enää kuin yhden elokuvan. Loppuun vielä Ircistä kopioituna huonoa läppää:

Naurahdin kun Abe flirttailee naisensa kanssa ja sit puhuu kuinka hän tuntee olevansa kuin pikkupoika joka pitää piparista, mutta saa sitä aivan liian harvoin. Tän jälkeen kosii naista joka sanoo et "You've got your gingerbread". Abe saa piparia.

Rewatch - ei muutoksia pisteisiin

Sukupuoleltaan tunnistamaton henkilö kanapuvussa juoksee ylös portaita.

Pallinaama vie Syltyn pojan huoneen.

Dolppa ei ole androidi, vaikka kaikki merkit siihen viittaavat :(((

Haukotus.

Muutama sata lasta juoksee Syltyn perässä ylös portaita.

On se vaan hienoo että on olemassa CGI jolla saa aikaan ihan mitä vain! Elokuvantekijöiden käsitys huumorista tässä on sitä että asiat sinkoilevat, kimpoilevat, pomppivat ja poukkoulevat kovalla vauhdilla toisia asioita päin. Tässä muutama esimerkki:

- Flubber-mönjä (jolla jostain syystä näyttäisi olevan jonkinlainen älykkyys vaikka kyse on kemiallisesta yhdistelmästä) lentelemässä lasien läpi ja seinillä.
- Keilapallo ja golfpallo päin pääpahisten naamaa ja sitten johonkin johonkin ulkoavaruuteen josta aina vähän väliä putoavat takaisin samaisten pahisten päihin. Tämän olekuvan running gag. Vai voisiko sanoa jumping gag. Höhö.
- Koripallopelaajat pomppivat kymmenen metrin loikkia flubber-valelluilla kengillä. Tämä on kaikkien katsojien silmissä vain hieman erikoista, mutta kuitenkin sääntöjen mukaista.
- Lisäksi Robin Williamsin flubber-käyttöisellä autolla voi lentää. Sitä ei tosin selitetä miksi superkimmoisa aine onkin äkkiä myös gravitaation negatoiva.

Silloin kun elokuvassa ei jokin liiku kovalla vauhdilla niin ihmetellään Robin Williamsin professorihahmon hajamielisyyttä, mikä on about yhtä hauska asia kuin Viu-hah hah-tajan vastaava sisältö.

Yllättävän siedettävä teinikomedia, vaikka loppuratkaisun tietääkin samalla sekunnilla kun idea avautuu. Pari ihan hymyilyttävää ideaa ja kohtausta, kuten puhelinkohtaus jossa kolme henkilöä keskustelee toisilleen vaihdellen eri linjojen välillä, ja sitten taas joitakin totaalisen typeriä juttujä. Jälkimmäisiä lopulta kuitenkin yllättävän vähän genreen nähden.

Leffan kökköys naurattaa paikoin (ninjojen hyökkäys poliisiasemalle niin että ninjaporukka päivystää rakennuksen ulko-ovien takana kadulla "huomaamattomasti" seisoskellen mm.), mutta pääasiassa tämä on vain hyvin 2000-lukulaisen tympeää toimintaa jossa toimintakohtaukset näyttäisivät olevan tehty jonkun Batman Beginsin innoittamana (kamera heiluu ja lähikuvia siitä kun nyrkit viuhuu ja mistään ei saa mitään selvää) ja mukana on myös oksennusrumia editointiefektejä välähtelevistä valoista kaksoiskuviin. Pakollinen lopputwisti löytyy myös ja juoni vakoilusalaisuuksista ei kiinnosta yhtään: Alussa erittäin ennalta-arvaamattomasti murhattu kiinalaisperäisen naisen isä on niinkin hyvä huoltaja että on piilottanut edellämainitut vakoilusalaisuudet mikrosiruna tyttärensä ihon alle. "Jos menetän nämä tärkeät tiedot niin samalla menee myös tyttäreni. Tämä on hieno suunnitelma pitää huolta asioista jotka ovat minulle tärkeitä!"

Niin joo, elokuvan musiikeista pidin enimmäkseen jopa ihan. Niiden käyttö on kyllä arvattavan kehnoa kun musiikki soi KOKO ajan ja lennosta vaihdetaan toiminnallisemman ja tunteellisen musan välillä vaikkapa.